maanantai 9. marraskuuta 2015

Pianotarina

 Joskus pienenä tyttösenä kävin pianotunneilla. Taisinpa päästä aloittamaan jo sitä punaista ns. "vaikeampaa" vihkoa. Mutta soitto loppui lyhyeen kun olisi pitänyt mennä esiintymään. En ollut mielestäni valmis soittamaan juuri opittua vaikeaa kappaletta ja muutenkin kun ujo olin siitä ei olisi tullut mitään. Pianotunnit jäivät sitten siihen opettajan toimesta. Kyllähän se pisti harmittamaan ja harmittaa kyllä vielä tänäkin päivänä. Mutta eipä hätää, onhan tässä vielä aikaa opetella ja etsiä ne nuottivihkot. Olen aina haaveillut omasta pianosta. Flyygeli olisi kaunis
- jos vaan tilaa olisi.
Täällä ensimmäisessä blogissani leikekirjassa  (klck) on paljon haaveitani. Silloin kun Pinterestistä ei vielä ollut tietoakaan, keräilin lehdistä leikekirjaan haavekuvia.
Ja siellä nämä minun pianohaaveenikin esiintyy. 

Menneenä viikonloppuna pianohaaveeni sitten toteutui. 


Tori.fi -  annetaan - osastolta löysin sattuman kaupalla kauniin pianon.
En varsinaisesti pianoa etsinyt vaan käyn aina silloin tällöin katsomassa mitä kivaa tuolta ilmaiselta puolelta löytyisi. Ja aika paljon siellä on ollutkin ihan hyviä juttuja annettavana.

Soitin sitten pianon antajalle mutta jostain syystä numero ei toiminut.
Unohdin asian viikoksi. Piano oli annettavana aina vaan eikä sitä kukaan ollut  hakenut pois.
Päätin sitten laittaa viestiä viestitoiminnon kautta. Sain yhteyden pianon antajaan ja sovittiin haku. Niin eihän se piano tietenkään ihan ilmaiseksi tullut. Polttoaineet ja kantoapu maksoi. (Tutut kantajat eivät pyytäneet rahaa mutta halusin vaivanpalkaksi antaa.) Ja enhän kehdannut sitä ihan ilmaiseksi ottaa vaan laitoin miehen mukana viemisiä pianon luovuttajalle.

Pianoa lähti tästä hakemaan kolme riskiä miestä. Tiedettiin että se painaisi paljon koska on täyspuuta ja painaahan sen sisällä oleva koneistokin jotain. Eikä urakkaa helpottanut yhtään tieto siitä että se pitäisi kantaa toisesta kerroksesta alas. Stressasin aivan kauheasti kantajien puolesta. Onneksi en mahtunut autoon kyytiin ettei tarvinnut nähdä sitä tuskan hikeä mikä siellä paikan päällä on varmasti ollut. Ainakin miesten kertoman mukaan oli aika kinkkinen tehtävä. Ja tunti siinä taisi mennä että se piano saatiin autoon. Matkoihinkin meni yhteensä neljä tuntia.
Elikkäs koko päivähän siellä heillä vierähti.

Täällä päässä oli kantajia kaksi lisää. Onneksi ei tarvinnut nousta kuin yhdet portaat. Huonona vitsinä vielä heille heitin että pitäisiköhän sittenkin viedä piano yläkertaan. Olin katsonut paikan kuitenkin valmiiksi olohuoneesta. Ja sieltä se nyt lopullisen paikan sai.


Ensimmäiseksi ihastuin pianossa näihin kauniisiin kaiverruskuvioihin.
Pianopenkistä aion irroittaa tuon päällisen ja jättää puulle tai sitten
päällystän sen nahkalla ja koristekalustenauloilla.

Pianon historiasta en tiedä eikä tiennyt sen antajakaan. Olisi kiva tietää kuinka vanha piano on.
Netistäkään googlettamalla ei paljon tietoa löydy.


Jaahas. Ja heti löysi pianon päälle tavarat paikkansa. Kyllä se on vaan vaikea päättää missä mitäkin tavaraa pitäisi. Toin salista vanhan jalkalampunkin kun saliin sain toisen haaveilemani jalkalampun. 

Vanha piano on nähnyt elämää ja sillä on varmasti soitettu koska koskettimet on kuluneet ja kellastuneet. Mutta kauniilla tavalla. Ja onhan siinä kulumia muutenkin mutta se tuo särmää.

Piano vaatii virittämisen. Moni kosketin soittaa kahta sävelmää. Eli tehtävää vielä löytyy.


Sohva siirrettiin ikkunan alle. Onneksi tilaa vielä jäi.

Pulpetin päällys siivoutui yhden kynttiläjalan verran.

Ensimmäinen ilta meni soitellessa ja palauttaen nuotteja mieleen ja  tietenkin pianoa ihmetellen ja ihaillen. Kyllä saa tehdä työtä että nuotit taas opettelee. Se tuntuu jopa vaikealta! Olen enemmänkin korvakuulolla soittaja. Ja kappaleet vain jää mieleen niin että helpommissa kappaleissa ei tarvitse nuotteja. Tavoitteena olisi vielä opetella Fur Elise ja Myrskyluodon Maija. En päässyt niihin asti vielä siinä punaisessa soittovihkossa. Sellainen oli tämän pianon tarina.
Kunpa tietäisin sen tarinaa vielä lisää.



Soittamisiin!



18 kommenttia:

  1. Ihana tarina, toteutunut haave :) Mukavia soitteluhetkiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jaana! Joskus elämässäni on ollut vaikeitakin hetkiä. Tällaiset unelmien toteutumiset tuntuu kivalta. Ja siltikin vain sitä joskus miettii että olenkohan ansainnut vaikka olen yrittänyt elää elämääni niin että "tee toiselle se mitä toivoisit itsellesi tekevän." On niitä hetkiä, jolloin täytyy ja täytyy uskaltaa vaan antaa itselle lupa myös ottaa vastaan. :)

      Poista
  2. On komea piano <3. Sopii teille täydellisen hienosti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Seija! ♡Vieläkin salaa ohimennen sitä jään ihailemaan :) Jyväskylän sisko K kertoi että J oli kotiuduttuaan sanonut että heille ei sitten pianoa tule. :D Oli vissiin hiestä märkänä kantourakan jälkeen ;) ja uskon sen kyllä..

      Poista
  3. On kyllä kaunis piano! Tuo olisi huoneen kaunistus vaikka ei olisi soittokuntoinenkaan. T: Metsäntyttö

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ihmettelen suuresti miten hennoi antaa tämän! Vielä löytyy anteliaita ihmisiä.. Minäkin olisin huolinut vaikka olisi ollut niin epävireinen ettei voisi soittaa

      Poista
  4. Pianon soitto olisi ihana osata, aina ihailen kun toiset on niin taitavia ja soittavat niin kauniisti :) Mukavia tunnelmallisia hetkiä pianon ääreen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Elina! ♡ Minäkin ihailen niitä jotka osaa soittaa oikeasti niin että saa ihon kananlihalle. Minun soittelut on vielä kaukana siitä :)

      Poista
  5. vau mikä löytö! mun silmää hivelee myös nämä vanhat pianot ja miksei muutkin soittimet, aivan hurmaava kyllä tämä teidän piano!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Soittimet on kyllä kauniita! Haluaisin niin kovin viulun seinälle ja trumpetin ja saksofonin ja poikkihuilun ja ja.. :) Kiitos, tämä taisi olla minun mittapuussani toiseksi löytöjen löytö

      Poista
  6. Ihanaa, kuinka toiveet yllättäen toteutuvat :) Todella kaunis piano.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Joskus hyvä näinkin :) Kunpa vain löytäisin vielä sen nuottivihkon..

      Poista
  7. Vau, uskomatonta, että joku antaa pois pianon! Kaunis. Mukavia soittohetkiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on! Ilmeisesti tilanpuutteen vuoksi antoivat pois. Kiitos! :)

      Poista
  8. No hupsista, mikä toive toteutui:))) Kaunis peli ja ajan kanssa opit kyllä punaisen vihon lisäksi muutakin soittelemaan. Ajattele, jospa pikku- J kiinnostuisi ja mikse iso- J myös, olis pianolle käyttöä. Kaunis huoneenkomistuksenakin, todella upea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä pikku J jo kovasti pimputteleekin ja tyttö innostui myös. Jospa alettaisiin tytön kanssa yhdessä opettelemaan. Kiitos, minäkin taidan pitää tästä :)

      Poista
  9. Kaunotar! Mää oon haaveillut myös pianosta, vaikken soittaa osaakaan. Haluaisin kyllä osata. Olin jo ostamassa yhtä vanhaa pianoa meille, kun oltiin juuri muutettu ja talo oli tyhjä, mutta 400 euron hinta toimimattomasta, mutta ah, niin kauniista pianovanhuksesta oli kuitenkin mulle liian korkea hinta. Eikä se kyllä tänne enää mahtuisikaan :) Mutta hienoa, että joku on hennonut luopua tuosta pianosta ilmaiseksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Onneksi soittotaito on opittavissa :) ja koskaan ei ole liian myöhäistä. En minäkään raaskisi ostaa toimimatonta 400 euron pianoa. On kyllä hienoa että joku hennoo antaa pois

      Poista

Kiva kun jätit viestiä! :)
Tarkistan viestit joten saattaa kestää jonkin aikaa kun viestisi näkyy blogissa.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...